Parit miinukset

Kun elämäntaparemontin aloittaneelta kysytään syitä miksi he ovat aloittaneet oman remonttinsa, voidaan varmaan yleisesti sanoa, että ihmiset listaavat kaksi asiaa; terveydelliset syyt ja ulkonäölliset syyt. Kukapa ei haluaisi olla terve aina vanhusikään asti? Tottakai jokainen! Ulkonäölliset syyt ovat sitten asia erikseen...

Listaan tähän pari miinuspuolta läskinä olemisesta:

• Pyykin määrä. Tämä ympärivuotinen kerrospukeutuminen on melkoinen haaste meidän pyykinpesukoneelle (tai oikeastaan meidän talouden pyykkivastaavalle, eli minulle itselleni). Jos voisin huoletta pitää esimerkiksi yhtä t-paitaa päällä ilman sitä toppia t-paidan alla, pyykkiä olisi jo puolet vähemmän. Mikä siinäkin on - kyllähän ne vatsamakkarat sieltä loistaa vaikka kuinka niitä yrittäisi peitellä sillä extratopeilla.. Onko muilla samaa ongelmaa kerrospukeutumisen kanssa?

• Eilen poikaystävä ehdotti, että mentäis viikonloppuna jollekin isolle purjeveneristeilylle, siellä olis jotku bileet. Kävin heti innostuneena kattomassa kuvia viime vuoden risteilystä ja innostus laski kuin lehmän häntä, kun näin ne kaikki bikinibeibet. Mullahan ei olis minkään valtakunnan mahiksia vetää päälle biksuja ja mennä sinne mahani kanssa. Mitä tästä opimme - ylipaino vaikuttaa sosiaaliseen elämään säälimättömällä tavalla. 

• Pari päivää sitten kävelin ulkona ja vastaan tuli kaksi teini-ikäistä poikaa. Oli jos jonkin näköstä hillutinta korvissa ja nenässä ja oltiin niiiiiin kovaa jätkää. Taisi olla muutama kaljakin alla. Menivät ohi ja sanoivat kovaan ääneen "ihan hyvän näkönen, mutta vähän läski". No hard feelings, lähinnä nauratti se tilanne, kun sellaset kukkakepit yritti olla niin cooleja. Ylimääräistä on, sehän jo tiedetään, mutta pisti miettimään, että minkähänlainen potentiaali musta irtoaiskaan jos olisin normimitoissa. Voisinko joskus jopa sanoa itse itselleni olevani kaunis?

Huoh, elämä on.