Elossa ollaan!

Onpas mennyt pari päivää niin kauhealla aikataululla, että huh. En oo paljon koneelle ehtinyt ja sitten kun on ehtinyt, niin silmät on olleet jo puoliksi kiinni. Kaksi päivää on myöskin mennyt kuukauden herkkulakon jälkeisissä tunnelmissa. Ajatuksissahan pyöri jo sekin ajatus, että jatkaisin lakkoa kun hyvään alkuun on päästy. Nyt eilisen ja tämän päivän hallittujen herkutteluiden jälkeen, huomenna on hyvä päivä aloittaa taas pieni lakko. Pidän tästä eteenpäin itelläni herkkulakkoja kahden viikon putkissa. Kaksi viikkoa lakkoa, päivä sallittua herkuttelua, kaksi viikkoa lakkoa jne. Olen nyt huomannut ensinnäkin pystyväni tällaiseen lakkoiluun ja toisekseen, uskon että mulle kaksi viikkoa on sopivan pitkä aika olla herkutta. Jos pitäisin viikottaisen herkkupäivän, uskoisin retkahtavani helpommin. Mitään järkeä? Joka tapauksessa, kokeillaan näin.

Näinä kahtena päivänä on mennyt lähinnä suklaapainotteista tavaraa, sekä juuri tehtiin poikakaverin kanssa tortilloja. Hyviähän ne on, mutta aika ällö täysi olo. Odotan jo oikein huomista, että pääsen normirytmiin ja tämän kauhean työputken katkeamaan. Lauantaiaamuksi joogaamaan, ihanaa! Odotan jo innolla, kroppa kaipaa jo liikuntaa piiiitkän tauon jälkeen! Tautikin alkaa olla selätetty (kopkop).

Otin kuukauden jälkeiset kuvat, mutta en ole niihin niin tyytyväinen, että laittaisin tänne esille. Jätän kuitenkin nuo alkukuvat tänne kummittelemaan, niin pysyy motivaatio kohdallaan. Nyt tarvisin kuitenkin tsemppiä ison kasan uuteen nousuun täältä kahden herkkupäivän jälkeisestä höyryistä.... help. Nyt on ihan oikeasti otettava itseään niskasta kiinni. PISTE.